Edustava hadith
Beliau menghadap kiblat dan terus berdoa hingga matahari terbenam
Imam Ibnu Majah : 3065حَدَّثَنَا هِشَامُ بْنُ عَمَّارٍ حَدَّثَنَا حَاتِمُ بْنُ إِسْمَعِيلَ حَدَّثَنَا جَعْفَرُ بْنُ مُحَمَّدٍ عَنْ أَبِيهِ قَالَدَخَلْنَا عَلَى جَابِرِ بْنِ عَبْدِ اللَّهِ فَلَمَّا انْتَهَيْنَا إِلَيْهِ سَأَلَ عَنْ الْقَوْمِ حَتَّى انْتَهَى إِلَيَّ فَقُلْتُ أَنَا مُحَمَّدُ بْنُ عَلِيِّ بْنِ الْحُسَيْنِ فَأَهْوَى بِيَدِهِ إِلَى رَأْسِي فَحَلَّ زِرِّي الْأَعْلَى ثُمَّ حَلَّ زِرِّي الْأَسْفَلَ ثُمَّ وَضَعَ كَفَّهُ بَيْنَ ثَدْيَيَّ وَأَنَا يَوْمَئِذٍ غُلَامٌ شَابٌّ فَقَالَ مَرْحَبًا بِكَ سَلْ عَمَّا شِئْتَ فَسَأَلْتُهُ وَهُوَ أَعْمَى فَجَاءَ وَقْتُ الصَّلَاةِ فَقَامَ فِي نِسَاجَةٍ مُلْتَحِفًا بِهَا كُلَّمَا وَضَعَهَا عَلَى مَنْكِبَيْهِ رَجَعَ طَرَفَاهَا إِلَيْهِ مِنْ صِغَرِهَا وَرِدَاؤُهُ إِلَى جَانِبِهِ عَلَى الْمِشْجَبِ فَصَلَّى بِنَا فَقُلْتُ أَخْبِرْنَا عَنْ حَجَّةِ رَسُولِ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فَقَالَ بِيَدِهِ فَعَقَدَ تِسْعًا وَقَالَ إِنَّ رَسُولَ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ مَكَثَ تِسْعَ سِنِينَ لَمْ يَحُجَّ فَأَذَّنَ فِي النَّاسِ فِي الْعَاشِرَةِ أَنَّ رَسُولَ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ حَاجٌّ فَقَدِمَ الْمَدِينَةَ بَشَرٌ كَثِيرٌ كُلُّهُمْ يَلْتَمِسُ أَنْ يَأْتَمَّ بِرَسُولِ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ وَيَعْمَلَ بِمِثْلِ عَمَلِهِ فَخَرَجَ وَخَرَجْنَا مَعَهُ فَأَتَيْنَا ذَا الْحُلَيْفَةِ فَوَلَدَتْ أَسْمَاءُ بِنْتُ عُمَيْسٍ مُحَمَّدَ بْنَ أَبِي بَكْرٍ فَأَرْسَلَتْ إِلَى رَسُولِ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ كَيْفَ أَصْنَعُ قَالَ اغْتَسِلِي وَاسْتَثْفِرِي بِثَوْبٍ وَأَحْرِمِي فَصَلَّى رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فِي الْمَسْجِدِ ثُمَّ رَكِبَ الْقَصْوَاءَ حَتَّى إِذَا اسْتَوَتْ بِهِ نَاقَتُهُ عَلَى الْبَيْدَاءِ قَالَ جَابِرٌ نَظَرْتُ إِلَى مَدِّ بَصَرِي مِنْ بَيْنِ يَدَيْهِ بَيْنَ رَاكِبٍ وَمَاشٍ وَعَنْ يَمِينِهِ مِثْلُ ذَلِكَ وَعَنْ يَسَارِهِ مِثْلُ ذَلِك وَمِنْ خَلْفِهِ مِثْلُ ذَلِكَ وَرَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ بَيْنَ أَظْهُرِنَا وَعَلَيْهِ يَنْزِلُ الْقُرْآنُ وَهُوَ يَعْرِفُ تَأْوِيلَهُ مَا عَمِلَ بِهِ مِنْ شَيْءٍ عَمِلْنَا بِهِ فَأَهَلَّ بِالتَّوْحِيدِ لَبَّيْكَ اللَّهُمَّ لَبَّيْكَ لَبَّيْكَ لَا شَرِيكَ لَكَ لَبَّيْكَ إِنَّ الْحَمْدَ وَالنِّعْمَةَ لَكَ وَالْمُلْكَ لَا شَرِيكَ لَكَ وَأَهَلَّ النَّاسُ بِهَذَا الَّذِي يُهِلُّونَ بِهِ فَلَمْ يَرُدَّ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ عَلَيْهِمْ شَيْئًا مِنْهُ وَلَزِمَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ تَلْبِيَتَهُ قَالَ جَابِرٌ لَسْنَا نَنْوِي إِلَّا الْحَجَّ لَسْنَا نَعْرِفُ الْعُمْرَةَ حَتَّى إِذَا أَتَيْنَا الْبَيْتَ مَعَهُ اسْتَلَمَ الرُّكْنَ فَرَمَلَ ثَلَاثًا وَمَشَى أَرْبَعًا ثُمَّ قَامَ إِلَى مَقَامِ إِبْرَاهِيمَ فَقَالَ{ وَاتَّخِذُوا مِنْ مَقَامِ إِبْرَاهِيمَ مُصَلًّى }فَجَعَلَ الْمَقَامَ بَيْنَهُ وَبَيْنَ الْبَيْتِ فَكَانَ أَبِي يَقُولُ وَلَا أَعْلَمُهُ إِلَّا ذَكَرَهُ عَنْ النَّبِيِّ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ إِنَّهُ كَانَ يَقْرَأُ فِي الرَّكْعَتَيْنِ قُلْ يَا أَيُّهَا الْكَافِرُونَ وَ قُلْ هُوَ اللَّهُ أَحَدٌ ثُمَّ رَجَعَ إِلَى الْبَيْتِ فَاسْتَلَمَ الرُّكْنَ ثُمَّ خَرَجَ مِنْ الْبَابِ إِلَى الصَّفَا حَتَّى إِذَا دَنَا مِنْ الصَّفَا قَرَأَ{ إِنَّ الصَّفَا وَالْمَرْوَةَ مِنْ شَعَائِرِ اللَّهِ }نَبْدَأُ بِمَا بَدَأَ اللَّهُ بِهِ فَبَدَأَ بِالصَّفَا فَرَقِيَ عَلَيْهِ حَتَّى رَأَى الْبَيْتَ فَكَبَّرَ اللَّهَ وَهَلَّلَهُ وَحَمِدَهُ وَقَالَ لَا إِلَهَ إِلَّا اللَّهُ وَحْدَهُ لَا شَرِيكَ لَهُ لَهُ الْمُلْكُ وَلَهُ الْحَمْدُ يُحْيِي وَيُمِيتُ وَهُوَ عَلَى كُلِّ شَيْءٍ قَدِيرٌ لَا إِلَهَ إِلَّا اللَّهُ وَحْدَهُ لَا شَرِيكَ لَهُ أَنْجَزَ وَعْدَهُ وَنَصَرَ عَبْدَهُ وَهَزَمَ الْأَحْزَابَ وَحْدَهُ ثُمَّ دَعَا بَيْنَ ذَلِكَ وَقَالَ مِثْلَ هَذَا ثَلَاثَ مَرَّاتٍ ثُمَّ نَزَلَ إِلَى الْمَرْوَةِ فَمَشَى حَتَّى إِذَا انْصَبَّتْ قَدَمَاهُ رَمَلَ فِي بَطْنِ الْوَادِي حَتَّى إِذَا صَعِدَتَا يَعْنِي قَدَمَاهُ مَشَى حَتَّى أَتَى الْمَرْوَةَ فَفَعَلَ عَلَى الْمَرْوَةِ كَمَا فَعَلَ عَلَى الصَّفَا فَلَمَّا كَانَ آخِرُ طَوَافِهِ عَلَى الْمَرْوَةِ قَالَ لَوْ أَنِّي اسْتَقْبَلْتُ مِنْ أَمْرِي مَا اسْتَدْبَرْتُ لَمْ أَسُقْ الْهَدْيَ وَجَعَلْتُهَا عُمْرَةً فَمَنْ كَانَ مِنْكُمْ لَيْسَ مَعَهُ هَدْيٌ فَلْيَحْلِلْ وَلْيَجْعَلْهَا عُمْرَةً فَحَلَّ النَّاسُ كُلُّهُمْ وَقَصَّرُوا إِلَّا النَّبِيَّ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ وَمَنْ كَانَ مَعَهُ الْهَدْيُ فَقَامَ سُرَاقَةُ بْنُ مَالِكِ بْنِ جُعْشُمٍ فَقَالَ يَا رَسُولَ اللَّهِ أَلِعَامِنَا هَذَا أَمْ لِأَبَدِ الْأَبَدِ قَالَ فَشَبَّكَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ أَصَابِعَهُ فِي الْأُخْرَى وَقَالَ دَخَلَتْ الْعُمْرَةُ فِي الْحَجِّ هَكَذَا مَرَّتَيْنِ لَا بَلْ لِأَبَدِ الْأَبَدِ قَالَ وَقَدِمَ عَلِيٌّ بِبُدْنِ النَّبِيِّ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فَوَجَدَ فَاطِمَةَ مِمَّنْ حَلَّ وَلَبِسَتْ ثِيَابًا صَبِيغًا وَاكْتَحَلَتْ فَأَنْكَرَ ذَلِكَ عَلَيْهَا عَلِيٌّ فَقَالَتْ أَمَرَنِي أَبِي بِهَذَا فَكَانَ عَلِيٌّ يَقُولُ بِالْعِرَاقِ فَذَهَبْتُ إِلَى رَسُولِ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ مُحَرِّشًا عَلَى فَاطِمَةَ فِي الَّذِي صَنَعَتْهُ مُسْتَفْتِيًا رَسُولَ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فِي الَّذِي ذَكَرَتْ عَنْهُ وَأَنْكَرْتُ ذَلِكَ عَلَيْهَا فَقَالَ صَدَقَتْ صَدَقَتْ مَاذَا قُلْتُ حِينَ فَرَضْتَ الْحَجَّ قَالَ قُلْتُ اللَّهُمَّ إِنِّي أُهِلُّ بِمَا أَهَلَّ بِهِ رَسُولُكَ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ قَالَ فَإِنَّ مَعِي الْهَدْيَ فَلَا تَحِلَّ قَالَ فَكَانَ جَمَاعَةُ الْهَدْيِ الَّذِي جَاءَ بِهِ عَلِيٌّ مِنْ الْيَمَنِ وَالَّذِي أَتَى بِهِ النَّبِيُّ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ مِنْ الْمَدِينَةِ مِائَةً ثُمَّ حَلَّ النَّاسُ كُلُّهُمْ وَقَصَّرُوا إِلَّا النَّبِيَّ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ وَمَنْ كَانَ مَعَهُ هَدْيٌ فَلَمَّا كَانَ يَوْمُ التَّرْوِيَةِ وَتَوَجَّهُوا إِلَى مِنًى أَهَلُّوا بِالْحَجِّ فَرَكِبَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فَصَلَّى بِمِنًى الظُّهْرَ وَالْعَصْرَ وَالْمَغْرِبَ وَالْعِشَاءَ وَالصُّبْحَ ثُمَّ مَكَثَ قَلِيلًا حَتَّى طَلَعَتْ الشَّمْسُ وَأَمَرَ بِقُبَّةٍ مِنْ شَعَرٍ فَضُرِبَتْ لَهُ بِنَمِرَةَ فَسَارَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ لَا تَشُكُّ قُرَيْشٌ إِلَّا أَنَّهُ وَاقِفٌ عِنْدَ الْمَشْعَرِ الْحَرَامِ أَوْ الْمُزْدَلِفَةِ كَمَا كَانَتْ قُرَيْشٌ تَصْنَعُ فِي الْجَاهِلِيَّةِ فَأَجَازَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ حَتَّى أَتَى عَرَفَةَ فَوَجَدَ الْقُبَّةَ قَدْ ضُرِبَتْ لَهُ بِنَمِرَةَ فَنَزَلَ بِهَا حَتَّى إِذَا زَاغَتْ الشَّمْسُ أَمَرَ بِالْقَصْوَاءِ فَرُحِلَتْ لَهُ فَرَكِبَ حَتَّى أَتَى بَطْنَ الْوَادِي فَخَطَبَ النَّاسَ فَقَالَ إِنَّ دِمَاءَكُمْ وَأَمْوَالَكُمْ عَلَيْكُمْ حَرَامٌ كَحُرْمَةِ يَوْمِكُمْ هَذَا فِي شَهْرِكُمْ هَذَا فِي بَلَدِكُمْ هَذَا أَلَا وَإِنَّ كُلَّ شَيْءٍ مِنْ أَمْرِ الْجَاهِلِيَّةِ مَوْضُوعٌ تَحْتَ قَدَمَيَّ هَاتَيْنِ وَدِمَاءُ الْجَاهِلِيَّةِ مَوْضُوعَةٌ وَأَوَّلُ دَمٍ أَضَعُهُ دَمُ رَبِيعَةَ بْنِ الْحَارِثِ كَانَ مُسْتَرْضِعًا فِي بَنِي سَعْدٍ فَقَتَلَتْهُ هُذَيْلٌ وَرِبَا الْجَاهِلِيَّةِ مَوْضُوعٌ وَأَوَّلُ رِبًا أَضَعُهُ رِبَانَا رِبَا الْعَبَّاسِ بْنِ عَبْدِ الْمُطَّلِبِ فَإِنَّهُ مَوْضُوعٌ كُلُّهُ فَاتَّقُوا اللَّهَ فِي النِّسَاءِ فَإِنَّكُمْ أَخَذْتُمُوهُنَّ بِأَمَانَةِ اللَّهِ وَاسْتَحْلَلْتُمْ فُرُوجَهُنَّ بِكَلِمَةِ اللَّهِ وَإِنَّ لَكُمْ عَلَيْهِنَّ أَنْ لَا يُوطِئْنَ فُرُشَكُمْ أَحَدًا تَكْرَهُونَهُ فَإِنْ فَعَلْنَ ذَلِكَ فَاضْرِبُوهُنَّ ضَرْبًا غَيْرَ مُبَرِّحٍ وَلَهُنَّ عَلَيْكُمْ رِزْقُهُنَّ وَكِسْوَتُهُنَّ بِالْمَعْرُوفِ وَقَدْ تَرَكْتُ فِيكُمْ مَا لَمْ تَضِلُّوا إِنْ اعْتَصَمْتُمْ بِهِ كِتَابَ اللَّهِ وَأَنْتُمْ مَسْئُولُونَ عَنِّي فَمَا أَنْتُمْ قَائِلُونَ قَالُوا نَشْهَدُ أَنَّكَ قَدْ بَلَّغْتَ وَأَدَّيْتَ وَنَصَحْتَ فَقَالَ بِإِصْبَعِهِ السَّبَّابَةِ إِلَى السَّمَاءِ وَيَنْكُبُهَا إِلَى النَّاسِ اللَّهُمَّ اشْهَدْ اللَّهُمَّ اشْهَدْ ثَلَاثَ مَرَّاتٍ ثُمَّ أَذَّنَ بِلَالٌ ثُمَّ أَقَامَ فَصَلَّى الظُّهْرَ ثُمَّ أَقَامَ فَصَلَّى الْعَصْرَ وَلَمْ يُصَلِّ بَيْنَهُمَا شَيْئًا ثُمَّ رَكِبَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ حَتَّى أَتَى الْمَوْقِفَ فَجَعَلَ بَطْنَ نَاقَتِهِ إِلَى الصَّخَرَاتِ وَجَعَلَ حَبْلَ الْمُشَاةِ بَيْنَ يَدَيْهِ وَاسْتَقْبَلَ الْقِبْلَةَ فَلَمْ يَزَلْ وَاقِفًا حَتَّى غَرَبَتْ الشَّمْسُ وَذَهَبَتْ الصُّفْرَةُ قَلِيلًا حَتَّى غَابَ الْقُرْصُ وَأَرْدَفَ أُسَامَةَ بْنَ زَيْدٍ خَلْفَهُ فَدَفَعَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ وَقَدْ شَنَقَ الْقَصْوَاءَ بِالزِّمَامِ حَتَّى إِنَّ رَأْسَهَا لَيُصِيبُ مَوْرِكَ رَحْلِهِ وَيَقُولُ بِيَدِهِ الْيُمْنَى أَيُّهَا النَّاسُ السَّكِينَةَ السَّكِينَةَ كُلَّمَا أَتَى حَبْلًا مِنْ الْحِبَالِ أَرْخَى لَهَا قَلِيلًا حَتَّى تَصْعَدَ ثُمَّ أَتَى الْمُزْدَلِفَةَ فَصَلَّى بِهَا الْمَغْرِبَ وَالْعِشَاءَ بِأَذَانٍ وَاحِدٍ وَإِقَامَتَيْنِ وَلَمْ يُصَلِّ بَيْنَهُمَا شَيْئًا ثُمَّ اضْطَجَعَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ حَتَّى طَلَعَ الْفَجْرُ فَصَلَّى الْفَجْرَ حِينَ تَبَيَّنَ لَهُ الصُّبْحُ بِأَذَانٍ وَإِقَامَةٍ ثُمَّ رَكِبَ الْقَصْوَاءَ حَتَّى أَتَى الْمَشْعَرَ الْحَرَامَ فَرَقِيَ عَلَيْهِ فَحَمِدَ اللَّهَ وَكَبَّرَهُ وَهَلَّلَهُ فَلَمْ يَزَلْ وَاقِفًا حَتَّى أَسْفَرَ جِدًّا ثُمَّ دَفَعَ قَبْلَ أَنْ تَطْلُعَ الشَّمْسُ وَأَرْدَفَ ال
On kertonut meille [Hisyam bin Ammar]; on kertonut meille [Hatim bin Isma'il]; on kertonut meille [Ja'far bin Muhammad] [isältään], hän sanoi: "Tulin kerran tapaamaan [Jabir bin Abdullahia]. Kun tapasimme hänet, hän kysyi, kuinka ihmiset voivat, kunnes hän kysyi minusta. Niinpä vastasin: "Olen Muhammad bin Ali bin Husain". Niinpä hän laittoi kätensä pääni päälle samalla kun avasi ylintä ja alinappejani, sitten laittoi olkapäänsä rintani väliin ja tuolloin olin vielä lapsi, joka oli saavuttanut aikuisuuden. Hän sanoi: "Tervetuloa, kysy mitä haluat". Kysyin häneltä, koska hän oli sokea. Kunnes oli rukousaika, hän seisoi rukousmatollaan, joka veti pois, jos hän laittoi kantapäänsä rukousmaton sivuille, rukousmaton pienen koon vuoksi, samalla kun hänen huivinsa roikkui hänen harteillaan ja hän rukoili johdattaen meitä." Sitten kysyin: "Kerro meille, kuinka Rasulullah (rauha hänelle) suoritti Hajjin!" Niinpä hän elehti kädellään, ojensi yhdeksän sormeaan ja sanoi: "Totisesti, Rasulullah (sallallahu 'alaihi wasallam) ei ollut käynyt Hajjilla yhdeksään vuoteen, ja sitten hän kutsui ihmisiä suorittamaan Hajjin kymmenentenä vuonna. Profeetta (sallallahu 'alaihi wasallam) meni Hajjille, ja sitten monet ihmiset tulivat Medinaan. He kaikki halusivat kokoontua Profeetan (sallallahu 'alaihi wasallam) kanssa ja tehdä kuten hän. Niinpä hän meni, ja me menimme hänen kanssaan. Kun saavuimme Dzul Hulaifahiin, Asma' bint Umais synnytti Muhammad bin Abu Bakrin, joten hänet lähetettiin kysymään: "Mitä minun pitäisi tehdä?" Sitten hän sanoi Asmalle: "Kylvyydessäsi pyykki ja sido se tiukasti liinalla ja mene ihramiin." Sitten rauha hänelle (rauha hänelle) rukoili moskeijassa ja ratsasti sitten kashwa-kamelilla, ja kameli seisoi suorassa kantaen häntä Saharan autiomaan yli. Jabir sanoi: "Näin niin pitkälle kuin pystyin näkemään monia ihmisiä hänen edessään, ajoneuvojen kuljettajien ja jalankulkijoiden välissä, myös oikealla, vasemmalla ja takanaan - monia ihmisiä näkyi -." rauha hänelle (rauha hänelle) oli keskuudessamme, kun Koraani laskeutui hänelle, ja hän oli hyvin tietoinen sen käskystä. Mitä tahansa hän tekee, mekin teemme sen." Hän korotti monoteismin äänensä sanomalla: "Minä täytän kutsusi, oi Allah. Minä täytän kutsusi, minä täytän kutsusi. Sinulla ei ole vertaista, minä täytän kutsusi. Todellakin, ylistys, nautinto ja valtakunta kuuluvat vain Sinulle, sinulla ei ole vertaisia." Myös ihmiset korottivat äänensä lausuessaan resitatiiveja, eikä hän (rauha hänelle) sanonut mitään heidän teoistaan. Hän, sallallaahu 'alaihi wasallam, jatkoi talbiyah'n lukemista. Jabir radiallahu 'anhu sanoi uudelleen: "Meillä ei ole muuta aikomusta kuin suorittaa Hajj, emmekä tiedä vielä umrasta." Kun saavuimme Baitullahiin hänen kanssaan, hän heti hieroi - suukotti - Rukunia - Tawafin alkua -, juoksi sitten kolme kierrosta ja käveli normaalisti loput neljä kierrosta. Sitten hän meni Maqam Ibrahimin luokse lukiessaan jaetta: "Ja tee Maqam Ibrahimista rukouspaikka". Hän asettui myös Maqam Ibrahimin ja Baitullahin - Kaaban - väliin. - Isäni sanoi; - enkä tiedä, ellei hän maininnut sitä Profeetalta, sallallaahu 'alaihi wasallam, että Profeetta luki suurat Al-Kaafiruun ja Al-Ikhlaash kahdessa rak'ah-rukouksessa - Maqam Ibrahimilla-." Sitten hän palasi Baitullahin luo, hieroi - suukotti tai tervehti Rukunia - Tawafin alkua - ja meni sitten ulos Kaaban ovesta kohti Shafan kukkulaa. Lähestyessään Shafaa hän luki: "Totisesti, Shafa ja Marwa ovat Allahin merkkejä, me aloitamme -sa'i- sillä, mitä Allah (subhanahu wa ta'ala) on aloittanut." Hän alkoi suorittaa rukousta Safasta, kiipesi sitten kukkulalle, kunnes näki Kaaban, ja lausui takbirin, tahlilin ja tahmidin sanoen: "Ei ole muuta jumalaa kuin Allah yksin, jolla ei ole kumppaneita. Hänelle kuuluu valtakunta ja Hänelle kaikki ylistys. Hän on Kaikkivaltias, joka antaa elämän, ja Kaikkivaltias, joka tappaa, ja Hän on kaikkivaltias kaikkeen. Ei ole muuta jumalaa kuin Allah yksin, jolla ei ole kumppaneita, joka täyttää lupauksensa, auttaa palvelijoitaan ja voittaa kaikki ryhmät yksin." Sitten hän rukoili lukukappaleiden välillä ja lausui sitten lukukappaleen kolme kertaa. Sitten hän meni alas Marwaan kävellen niin, että jalat suorina hölkkäsi laakson keskellä. Kun hänen jalkansa olivat nousseet, hän käveli, kunnes saapui Marwaan. Marwassa hän teki saman kuin Shafassa. Ja kun hänen tawafinsa päättyi Marwassa, hän sanoi: "Jos katsoisin taaksepäin, en johtaisi teurastettua eläintä -al hadyu-, ja tekisin siitä umran. Joka teistä ei tuo uhrattua eläintä, ottakaa se vastaan ja tehkää siitä palvonnan teko." Niinpä kaikki olivat tahallul ja lyhensivät hiuksiaan paitsi Profeetta (sallallaahu 'alaihi wa sallam) ja ihmiset, jotka toivat teurastettuja eläimiä. Sitten Suraqah bin Malik bin Ju'syum nousi seisomaan ja sanoi: "Oi Allahin lähettiläs, päteekö tämä tähän vuoteen vai ikuisesti?" -Kertoja- sanoi; 'Profeetta (sallallaahu 'alaihi wasallam) kietoi sormensa toisiinsa ja vastasi: 'Umra sisältyy hajjiin – hajj tamattu – näin se tehdään'. Hän sanoi sen kahdesti ja sanoi sitten: 'Ei – tämä koskee vain tätä vuotta – vaan ikuisesti'. – Kertoja sanoi: 'Ali (sallallaahu 'alaihi wasallam) tuli kamelin (al hadyu) kanssa, profeetta (sallallaahu 'alaihi wasallam) ja löysi sitten Fatiman, yhden ihmisistä, joka seisoi keskellä värillisissä vaatteissa ja silmät sidottuina. Ali syytti häntä, joten Fatima sanoi: 'Isäni – profeetta (sallallaahu 'alaihi wasallam) – käski minun tehdä näin'. Ali (sallallaahu 'alaihi wasallam) sanoi Irakissa ollessaan: 'Sitten menin kysymään Allahin lähettiläältä (sallallaahu 'alaihi wasallam) neuvoa ja valitin Fatiman teoista, jotka kielsin.'' Niinpä hän vastasi: ”Hän – Fatimah – on oikeassa, hän on oikeassa. Mitä minä sanoin, kun halusit suorittaa hajjin ensin?” Ali vastasi: ”Sanoin: ’Oi Allah, korotan äänen, jonka sinun lähettilääsi (sallallaahu 'alaihi wasallam) korotti. Hän sanoi: ’Totisesti, toin uhrieläimen, joten älä osallistu tahalluliin.’ Kertoja sanoi: ’Uhrieläimiä, jotka Ali toi Jemenistä, ja niitä, jotka profeetta (sallallaahu 'alaihi wasallam) toi Medinasta, oli yhteensä sata. Sitten kaikki laittoivat päänsä yhteen ja lyhensivät hiuksensa paitsi profeetta (sallallaahu 'alaihi wasallam) ja ihmiset, jotka toivat uhrieläimet. Kun tarwiyan päivä koitti, he kaikki menivät Minaan ja huusivat aikomuksensa suorittaa hajj.’” Profeetta (rauha hänelle) nousi ajoneuvoon ja suoritti siellä keskipäivän, asr-, maghrib-, isha'- ja fajr-rukoukset. Sitten hän odotti hetki auringon nousua ja käski pystyttää kupolin Mash'ariliin, sillä se on haram, joten se on pystytetty Namirahiin. Profeetta (rauha hänelle) käveli sitten kuten quraishilaiset yleensä tekivät, mutta pysähtyi Mash'aril Haramiin eli Muzdalifahiin. Profeetta (rauha hänelle) antoi hänen saapua Arafatiin. Ja kun hän lähestyi Namirahiin pystytettyä kupolia, hän pysähtyi sinne. Auringon laskiessa hän käski tuoda kamelinsa – qashwan – ja ratsasti sillä, kunnes saapui laakson pohjalle. Sitten hän saarnasi väkijoukolle: "Totisesti, teidän verenne, vaurautenne, kunnianne ja onnenne – teidän loistonne – on haram, kuten on haram tänä päivänä, teidän kuukautenne ja teidän maassanne. Muistakaa, että todellakin kaikki jahiliyyahin asiat ovat nöyryytettyjä jalkojeni alla. Jahiliyyahin veri on nöyryytetty, ja veri, jota ensin halveksin, oli Rabi'ah bin Harithin veri – joka aiemmin pyysi elatusta Bani Sa'adilta ja tapettiin (Hudzail). Jahiliyyah-koronkiskominen on lakkautettu, kun taas ensimmäinen koronkiskominen, jonka lakkautin, oli meidän koronkiskomme, nimittäin Abbas bin Abdul Muthallibin tekemä koronkiskominen. Kaikki ne on lakkautettu. Joten pelätkää Allahia naisten suhteen, sillä olette tehneet heistä vaimoja Allahin määräyksellä ja olette tehneet farjista laillisen Allahin sanoilla. Itse asiassa teidän oikeutenne heihin on, etteivät he anna muiden vihaamienne ihmisten nukkua sängyssänne. Jos vaimonne tekevät näin, lyökää heitä lyönnillä, joka ei satu." Ja että he huolehtisivat teistä ja vaatettaisivat teidät hyvin. Jätän teille kaksi asiaa, joista pitäytymällä ette eksy, nimittäin Allahin Kirjan. Ja te olette minulle vastuussa. Mitä sitten haluatte sanoa? He vastasivat: "Todistamme, että olette välittäneet, suorittaneet tehtäviä ja antaneet neuvoja." Niinpä hän sanoi osoittaen sormeaan taivasta kohti: "Oi Allah, katso! Oi Allah, todistaja." Hän sanoi sen kolme kertaa. Sitten Bilal lausui rukouskutsun, sitten iqamat-rukouksen ja sitten hän suoritti Zhuhur-rukouksen. Sen jälkeen Bilal palasi qamat-rukoukseen, sitten hän suoritti Asr-rukouksen eikä suorittanut mitään rukouksia näiden kahden välillä. Sitten Rasulullah sallallaahu 'alaihi wasallam ajoi ajoneuvoaan, kunnes hän saavutti wukuf-paikan. Sitten hän istutti kamelinsa selkään – niin että kamelin vatsa kosketti peltoa – ja asetti kävelyköyden eteensä, sitten hän kääntyi Qiblaa kohti. Hän jatkoi wukufin suorittamista, kunnes aurinko laski ja kellertävä valo hälveni hieman ja auringon pallo vajosi. Sitten hän veti Usamah bin Saidin selkään ja lähti. Hän sitoi myös Qashwan ohjaksilla niin, että tämän pää melkein kosketti ajoneuvon jalkojen tyveä, jota hän ajoi. Oikealla kädellään elehtien hän sanoi: "Oi ihmiset, olkaa rauhassa, olkaa rauhassa!" Joka kerta, kun hän ojensi kamelin ohjat, hän rentoutui hieman, niin että kameli nousi hieman. Sitten hän saapui Muzdalifahiin ja suoritti siellä Maghrib- ja Isha'-rukoukset yhdellä rukouskutsulla ja kahdella iqamatilla. Eikä hän suorittanut mitään rukouksia näiden kahden välillä. Sitten hän makasi aamunkoittoon asti. Hän suoritti aamunkoittorukouksen, kun hänelle selvisi, että oli aamunkoitto, yhdellä rukouskutsulla ja yhdellä iqamatilla. Sitten hän ratsasti Qashwalla, kunnes saapui Mash'aril Haramiin, sitten hän kiipesi kukkulalle ja ylisti Allahia -bertahmid-, kirkasti Häntä -bertakbir- ja vahvisti Häntä -bertahlil-. Hän jatkoi Wukufin suorittamista, kunnes aurinko oli täysin kirkas, ja lähti sitten ennen auringonnousua. Hän kantoi selässään Fadl ibn Abbasia - miestä, jolla oli hyvät hiukset, valkoinen iho ja komea - . Kun Profeetta (sallallaahu 'alaihi wa sallam) oli lähdössä, hän ohitti juoksevia naisia, joten hän katsoi heitä ja laittoi sitten kätensä toiselle puolelle. Samaan aikaan Fadl käänsi kasvonsa toiselle puolelle. Saavuttuaan Muhassariin hän liikkui hieman ja otti sitten oikotien Kubra -Aqabah-Jumrahiin ja saapui heti Jumrahille, joka oli puun kyljessä. Sitten hän heitti seitsemän kiveä takbirilla jokaisella heitolla, kivillä, jotka olivat yhtä suuria kuin ritsan kivet. Ja hän heitti ne laakson pohjasta. Sitten hän meni paikkaan, jossa uhrieläimet teurastettiin. Siellä hän teurasti itse kuusikymmentäkolme uhrieläintä ja luovutti loput Alille uhrieläinten mukana. Sitten hän määräsi, että jokaisesta teurastamastaan uhrieläimestä otettaisiin pala lihaa, laitettaisiin pataan ja kypsennettäisiin. Myös rauha ja Jumala söivät ja siemailivat kastiketta. Sitten rauha ja Jumala söivät Kaabaan – suorittamaan Tawaf Ifadhahin – ja suorittivat keskipäivän rukouksen Mekassa. Tultuaan Bani Abdul Muthtalibin luo, joka keräsi Zamzam-vettä, hän sanoi: "Ota se, oi Bani Muthtalib. Jos ihmiset eivät olisi voittaneet sinua juomalla, olisin riidellyt siitä kanssasi." Sitten he antoivat hänelle ämpärin, ja hän joi siitä.