Edustava hadith
Kalian tidak akan pernah melihat Allah di dunia, bahkan ketika dajjal mengaku sebagai rabb: hanya setelah kematian Allah bisa dilihat
Imam Ibnu Majah : 4067حَدَّثَنَا عَلِيُّ بْنُ مُحَمَّدٍ حَدَّثَنَا عَبْدُ الرَّحْمَنِ الْمُحَارِبِيُّ عَنْ إِسْمَعِيلَ بْنِ رَافِعٍ أَبِي رَافِعٍ عَنْ أَبِي زُرْعَةَ السَّيْبَانِيِّ يَحْيَى بْنِ أَبِي عَمْرٍو عَنْ عَمْرِو بْنِ عَبْدِ اللَّهِ عَنْ أَبِي أُمَامَةَ الْبَاهِلِيِّ قَالَخَطَبَنَا رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فَكَانَ أَكْثَرُ خُطْبَتِهِ حَدِيثًا حَدَّثَنَاهُ عَنْ الدَّجَّالِ وَحَذَّرَنَاهُ فَكَانَ مِنْ قَوْلِهِ أَنْ قَالَ إِنَّهُ لَمْ تَكُنْ فِتْنَةٌ فِي الْأَرْضِ مُنْذُ ذَرَأَ اللَّهُ ذُرِّيَّةَ آدَمَ أَعْظَمَ مِنْ فِتْنَةِ الدَّجَّالِ وَإِنَّ اللَّهَ لَمْ يَبْعَثْ نَبِيًّا إِلَّا حَذَّرَ أُمَّتَهُ الدَّجَّالَ وَأَنَا آخِرُ الْأَنْبِيَاءِ وَأَنْتُمْ آخِرُ الْأُمَمِ وَهُوَ خَارِجٌ فِيكُمْ لَا مَحَالَةَ وَإِنْ يَخْرُجْ وَأَنَا بَيْنَ ظَهْرَانَيْكُمْ فَأَنَا حَجِيجٌ لِكُلِّ مُسْلِمٍ وَإِنْ يَخْرُجْ مِنْ بَعْدِي فَكُلُّ امْرِئٍ حَجِيجُ نَفْسِهِ وَاللَّهُ خَلِيفَتِي عَلَى كُلِّ مُسْلِمٍ وَإِنَّهُ يَخْرُجُ مِنْ خَلَّةٍ بَيْنَ الشَّامِ وَالْعِرَاقِ فَيَعِيثُ يَمِينًا وَيَعِيثُ شِمَالًا يَا عِبَادَ اللَّهِ فَاثْبُتُوا فَإِنِّي سَأَصِفُهُ لَكُمْ صِفَةً لَمْ يَصِفْهَا إِيَّاهُ نَبِيٌّ قَبْلِي إِنَّهُ يَبْدَأُ فَيَقُولُ أَنَا نَبِيٌّ وَلَا نَبِيَّ بَعْدِي ثُمَّ يُثَنِّي فَيَقُولُ أَنَا رَبُّكُمْ وَلَا تَرَوْنَ رَبَّكُمْ حَتَّى تَمُوتُوا وَإِنَّهُ أَعْوَرُ وَإِنَّ رَبَّكُمْ لَيْسَ بِأَعْوَرَ وَإِنَّهُ مَكْتُوبٌ بَيْنَ عَيْنَيْهِ كَافِرٌ يَقْرَؤُهُ كُلُّ مُؤْمِنٍ كَاتِبٍ أَوْ غَيْرِ كَاتِبٍ وَإِنَّ مِنْ فِتْنَتِهِ أَنَّ مَعَهُ جَنَّةً وَنَارًا فَنَارُهُ جَنَّةٌ وَجَنَّتُهُ نَارٌ فَمَنْ ابْتُلِيَ بِنَارِهِ فَلْيَسْتَغِثْ بِاللَّهِ وَلْيَقْرَأْ فَوَاتِحَ الْكَهْفِ فَتَكُونَ عَلَيْهِ بَرْدًا وَسَلَامًا كَمَا كَانَتْ النَّارُ عَلَى إِبْرَاهِيمَ وَإِنَّ مِنْ فِتْنَتِهِ أَنْ يَقُولَ لِأَعْرَابِيٍّ أَرَأَيْتَ إِنْ بَعَثْتُ لَكَ أَبَاكَ وَأُمَّكَ أَتَشْهَدُ أَنِّي رَبُّكَ فَيَقُولُ نَعَمْ فَيَتَمَثَّلُ لَهُ شَيْطَانَانِ فِي صُورَةِ أَبِيهِ وَأُمِّهِ فَيَقُولَانِ يَا بُنَيَّ اتَّبِعْهُ فَإِنَّهُ رَبُّكَ وَإِنَّ مِنْ فِتْنَتِهِ أَنْ يُسَلَّطَ عَلَى نَفْسٍ وَاحِدَةٍ فَيَقْتُلَهَا وَيَنْشُرَهَا بِالْمِنْشَارِ حَتَّى يُلْقَى شِقَّتَيْنِ ثُمَّ يَقُولَ انْظُرُوا إِلَى عَبْدِي هَذَا فَإِنِّي أَبْعَثُهُ الْآنَ ثُمَّ يَزْعُمُ أَنَّ لَهُ رَبًّا غَيْرِي فَيَبْعَثُهُ اللَّهُ وَيَقُولُ لَهُ الْخَبِيثُ مَنْ رَبُّكَ فَيَقُولُ رَبِّيَ اللَّهُ وَأَنْتَ عَدُوُّ اللَّهِ أَنْتَ الدَّجَّالُ وَاللَّهِ مَا كُنْتُ بَعْدُ أَشَدَّ بَصِيرَةً بِكَ مِنِّي الْيَوْمَقَالَ أَبُو الْحَسَنِ الطَّنَافِسِيُّ فَحَدَّثَنَا الْمُحَارِبِيُّ حَدَّثَنَا عُبَيْدُ اللَّهِ بْنُ الْوَلِيدِ الْوَصَّافِيُّ عَنْ عَطِيَّةَ عَنْ أَبِي سَعِيدٍ قَالَ قَالَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ ذَلِكَ الرَّجُلُ أَرْفَعُ أُمَّتِي دَرَجَةً فِي الْجَنَّةِ قَالَ قَالَ أَبُو سَعِيدٍ وَاللَّهِ مَا كُنَّا نُرَى ذَلِكَ الرَّجُلَ إِلَّا عُمَرَ بْنَ الْخَطَّابِ حَتَّى مَضَى لِسَبِيلِهِ قَالَ الْمُحَارِبِيُّ ثُمَّ رَجَعْنَا إِلَى حَدِيثِ أَبِي رَافِعٍ قَالَ وَإِنَّ مِنْ فِتْنَتِهِ أَنْ يَأْمُرَ السَّمَاءَ أَنْ تُمْطِرَ فَتُمْطِرَ وَيَأْمُرَ الْأَرْضَ أَنْ تُنْبِتَ فَتُنْبِتَ وَإِنَّ مِنْ فِتْنَتِهِ أَنْ يَمُرَّ بِالْحَيِّ فَيُكَذِّبُونَهُ فَلَا تَبْقَى لَهُمْ سَائِمَةٌ إِلَّا هَلَكَتْ وَإِنَّ مِنْ فِتْنَتِهِ أَنْ يَمُرَّ بِالْحَيِّ فَيُصَدِّقُونَهُ فَيَأْمُرَ السَّمَاءَ أَنْ تُمْطِرَ فَتُمْطِرَ وَيَأْمُرَ الْأَرْضَ أَنْ تُنْبِتَ فَتُنْبِتَ حَتَّى تَرُوحَ مَوَاشِيهِمْ مِنْ يَوْمِهِمْ ذَلِكَ أَسْمَنَ مَا كَانَتْ وَأَعْظَمَهُ وَأَمَدَّهُ خَوَاصِرَ وَأَدَرَّهُ ضُرُوعًا وَإِنَّهُ لَا يَبْقَى شَيْءٌ مِنْ الْأَرْضِ إِلَّا وَطِئَهُ وَظَهَرَ عَلَيْهِ إِلَّا مَكَّةَ وَالْمَدِينَةَ لَا يَأْتِيهِمَا مِنْ نَقْبٍ مِنْ نِقَابِهِمَا إِلَّا لَقِيَتْهُ الْمَلَائِكَةُ بِالسُّيُوفِ صَلْتَةً حَتَّى يَنْزِلَ عِنْدَ الظُّرَيْبِ الْأَحْمَرِ عِنْدَ مُنْقَطَعِ السَّبَخَةِ فَتَرْجُفُ الْمَدِينَةُ بِأَهْلِهَا ثَلَاثَ رَجَفَاتٍ فَلَا يَبْقَى مُنَافِقٌ وَلَا مُنَافِقَةٌ إِلَّا خَرَجَ إِلَيْهِ فَتَنْفِي الْخَبَثَ مِنْهَا كَمَا يَنْفِي الْكِيرُ خَبَثَ الْحَدِيدِ وَيُدْعَى ذَلِكَ الْيَوْمُ يَوْمَ الْخَلَاصِ فَقَالَتْ أُمُّ شَرِيكٍ بِنْتُ أَبِي الْعَكَرِ يَا رَسُولَ اللَّهِ فَأَيْنَ الْعَرَبُ يَوْمَئِذٍ قَالَ هُمْ يَوْمَئِذٍ قَلِيلٌ وَجُلُّهُمْ بِبَيْتِ الْمَقْدِسِ وَإِمَامُهُمْ رَجُلٌ صَالِحٌ فَبَيْنَمَا إِمَامُهُمْ قَدْ تَقَدَّمَ يُصَلِّي بِهِمْ الصُّبْحَ إِذْ نَزَلَ عَلَيْهِمْ عِيسَى ابْنُ مَرْيَمَ الصُّبْحَ فَرَجَعَ ذَلِكَ الْإِمَامُ يَنْكُصُ يَمْشِي الْقَهْقَرَى لِيَتَقَدَّمَ عِيسَى يُصَلِّي بِالنَّاسِ فَيَضَعُ عِيسَى يَدَهُ بَيْنَ كَتِفَيْهِ ثُمَّ يَقُولُ لَهُ تَقَدَّمْ فَصَلِّ فَإِنَّهَا لَكَ أُقِيمَتْ فَيُصَلِّي بِهِمْ إِمَامُهُمْ فَإِذَا انْصَرَفَ قَالَ عِيسَى عَلَيْهِ السَّلَام افْتَحُوا الْبَابَ فَيُفْتَحُ وَوَرَاءَهُ الدَّجَّالُ مَعَهُ سَبْعُونَ أَلْفَ يَهُودِيٍّ كُلُّهُمْ ذُو سَيْفٍ مُحَلًّى وَسَاجٍ فَإِذَا نَظَرَ إِلَيْهِ الدَّجَّالُ ذَابَ كَمَا يَذُوبُ الْمِلْحُ فِي الْمَاءِ وَيَنْطَلِقُ هَارِبًا وَيَقُولُ عِيسَى عَلَيْهِ السَّلَام إِنَّ لِي فِيكَ ضَرْبَةً لَنْ تَسْبِقَنِي بِهَا فَيُدْرِكُهُ عِنْدَ بَابِ اللُّدِّ الشَّرْقِيِّ فَيَقْتُلُهُ فَيَهْزِمُ اللَّهُ الْيَهُودَ فَلَا يَبْقَى شَيْءٌ مِمَّا خَلَقَ اللَّهُ يَتَوَارَى بِهِ يَهُودِيٌّ إِلَّا أَنْطَقَ اللَّهُ ذَلِكَ الشَّيْءَ لَا حَجَرَ وَلَا شَجَرَ وَلَا حَائِطَ وَلَا دَابَّةَ إِلَّا الْغَرْقَدَةَ فَإِنَّهَا مِنْ شَجَرِهِمْ لَا تَنْطِقُ إِلَّا قَالَ يَا عَبْدَ اللَّهِ الْمُسْلِمَ هَذَا يَهُودِيٌّ فَتَعَالَ اقْتُلْهُ قَالَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ وَإِنَّ أَيَّامَهُ أَرْبَعُونَ سَنَةً السَّنَةُ كَنِصْفِ السَّنَةِ وَالسَّنَةُ كَالشَّهْرِ وَالشَّهْرُ كَالْجُمُعَةِ وَآخِرُ أَيَّامِهِ كَالشَّرَرَةِ يُصْبِحُ أَحَدُكُمْ عَلَى بَابِ الْمَدِينَةِ فَلَا يَبْلُغُ بَابَهَا الْآخَرَ حَتَّى يُمْسِيَ فَقِيلَ لَهُ يَا رَسُولَ اللَّهِ كَيْفَ نُصَلِّي فِي تِلْكَ الْأَيَّامِ الْقِصَارِ قَالَ تَقْدُرُونَ فِيهَا الصَّلَاةَ كَمَا تَقْدُرُونَهَا فِي هَذِهِ الْأَيَّامِ الطِّوَالِ ثُمَّ صَلُّوا قَالَ رَسُولُ اللَّهِ صَلَّى اللَّهُ عَلَيْهِ وَسَلَّمَ فَيَكُونُ عِيسَى ابْنُ مَرْيَمَ عَلَيْهِ السَّلَام فِي أُمَّتِي حَكَمًا عَدْلًا وَإِمَامًا مُقْسِطًا يَدُقُّ الصَّلِيبَ وَيَذْبَحُ الْخِنْزِيرَ وَيَضَعُ الْجِزْيَةَ وَيَتْرُكُ الصَّدَقَةَ فَلَا يُسْعَى عَلَى شَاةٍ وَلَا بَعِيرٍ وَتُرْفَعُ الشَّحْنَاءُ وَالتَّبَاغُضُ وَتُنْزَعُ حُمَةُ كُلِّ ذَاتِ حُمَةٍ حَتَّى يُدْخِلَ الْوَلِيدُ يَدَهُ فِي فِي الْحَيَّةِ فَلَا تَضُرَّهُ وَتُفِرَّ الْوَلِيدَةُ الْأَسَدَ فَلَا يَضُرُّهَا وَيَكُونَ الذِّئْبُ فِي الْغَنَمِ كَأَنَّهُ كَلْبُهَا وَتُمْلَأُ الْأَرْضُ مِنْ السِّلْمِ كَمَا يُمْلَأُ الْإِنَاءُ مِنْ الْمَاءِ وَتَكُونُ الْكَلِمَةُ وَاحِدَةً فَلَا يُعْبَدُ إِلَّا اللَّهُ وَتَضَعُ الْحَرْبُ أَوْزَارَهَا وَتُسْلَبُ قُرَيْشٌ مُلْكَهَا وَتَكُونُ الْأَرْضُ كَفَاثُورِ الْفِضَّةِ تُنْبِتُ نَبَاتَهَا بِعَهْدِ آدَمَ حَتَّى يَجْتَمِعَ النَّفَرُ عَلَى الْقِطْفِ مِنْ الْعِنَبِ فَيُشْبِعَهُمْ وَيَجْتَمِعَ النَّفَرُ عَلَى الرُّمَّانَةِ فَتُشْبِعَهُمْ وَيَكُونَ الثَّوْرُ بِكَذَا وَكَذَا مِنْ الْمَالِ وَتَكُونَ الْفَرَسُ بِالدُّرَيْهِمَاتِ قَالُوا يَا رَسُولَ اللَّهِ وَمَا يُرْخِصُ الْفَرَسَ قَالَ لَا تُرْكَبُ لِحَرْبٍ أَبَدًا قِيلَ لَهُ فَمَا يُغْلِي الثَّوْرَ قَالَ تُحْرَثُ الْأَرْضُ كُلُّهَا وَإِنَّ قَبْلَ خُرُوجِ الدَّجَّالِ ثَلَاثَ سَنَوَاتٍ شِدَادٍ يُصِيبُ النَّاسَ فِيهَا جُوعٌ شَدِيدٌ يَأْمُرُ اللَّهُ السَّمَاءَ فِي السَّنَةِ الْأُولَى أَنْ تَحْبِسَ ثُلُثَ مَطَرِهَا وَيَأْمُرُ الْأَرْضَ فَتَحْبِسُ ثُلُثَ نَبَاتِهَا ثُمَّ يَأْمُرُ السَّمَاءَ فِي الثَّانِيَةِ فَتَحْبِسُ ثُلُثَيْ مَطَرِهَا وَيَأْمُرُ الْأَرْضَ فَتَحْبِسُ ثُلُثَيْ نَبَاتِهَا ثُمَّ يَأْمُرُ اللَّهُ السَّمَاءَ فِي السَّنَةِ الثَّالِثَةِ فَتَحْبِسُ مَطَرَهَا كُلَّهُ فَلَا تُقْطِرُ قَطْرَةً وَيَأْمُرُ الْأَرْضَ فَتَحْبِسُ نَبَاتَهَا كُلَّهُ فَلَا تُنْبِتُ خَضْرَاءَ فَلَا تَبْقَى ذَاتُ ظِلْفٍ إِلَّا هَلَكَتْ إِلَّا مَا شَاءَ اللَّهُ قِيلَ فَمَا يُعِيشُ النَّاسُ فِي ذَلِكَ الزَّمَانِ قَالَ التَّهْلِيلُ وَالتَّكْبِيرُ وَالتَّسْبِيحُ وَالتَّحْمِيدُ وَيُجْرَى ذَلِكَ عَلَيْهِمْ مُجْرَى الطَّعَامِ قَالَ أَبُو عَبْد اللَّهِ سَمِعْت أَبَا الْحَسَنِ الطَّنَافِسِيَّ يَقُولُ سَمِعْتُ عَبْدَ الرَّحْمَنِ الْمُحَارِبِيَّ يَقُولُ يَنْبَغِي أَنْ يُدْفَعَ هَذَا الْحَدِيثُ إِلَى الْمُؤَدِّبِ حَتَّى يُعَلِّمَهُ الصِّبْيَانَ فِي الْكُتَّابِ
On kertonut meille [Ali bin Muhammad] on kertonut meille [Abdurrahman Al Muharibi]:lle [Isma'il bin Rafi' Abu Rafille], [Abu Zur'ah As Saibanille] - nimittäin Yahya bin Abu 'Amrulle - ['Amru bin Abdullahille], [Abu Umamah Al Bahilille]: 'Rahu ja siunaukset saarnasivat kerran edessämme, ja suurimman osan saarnan sisällöstä Hän aina kertoi meille Dajjalista, jotta olisimme varovaisia.' Ja hänen saarnansa sisältöön kuului: 'Totisesti, siitä lähtien, kun Allah loi Aadamin lapset ja lastenlapset, ei ole ollut suurempaa panettelua kuin Dajjal, eikä Allah ole lähettänyt yhtäkään profeettaa, paitsi että hän varoittaisi kansaansa Dajjalin panettelusta. Sillä välin minä olen viimeinen profeetta ja te olette myös viimeinen ummasta, joten ei voida kieltää, etteikö Dajjal tulisi esiin teidän keskuudessanne.' Jos hän tulee ulos, kun olen vielä keskuudessanne, olen jokaisen muslimin puolustaja. Mutta jos hän tulee ulos kuolemani jälkeen, jokainen teistä on oma pelastajansa, ja Allah on minun sijaiseni jokaisen muslimin pelastamisessa. Itse asiassa hän tulee ulos Syyrian ja Irakin välisestä kuilusta. Sitten hän tekee vahinkoa vasemmalle ja oikealle. Oi Allahin palvelijat, oi ihmiset, vahvistakaa itseänne, sillä minä selitän hänen ominaisuuksiaan, joita yksikään profeetta ennen minua ei ole selittänyt. Ensimmäisellä kerralla hän syyttää itseään sanomalla: "Minä olen profeetta". Vaikka minun jälkeeni ei tule profeettaa, hänkin syyttää itseään sanomalla: "Minä olen teidän rabbiini". Sillä välin ette voi nähdä Allahia paitsi kuoleman jälkeen. Ja hänellä on vain yksi silmä, vaikka Allah ei ole yksisilmäinen. Ja hänen silmiensä väliin on kirjoitettu sana "uskotto", jonka vain jokainen muslimi voi lukea, sekä ne, jotka osaavat kirjoittaa, että ne, jotka eivät osaa. Yksi hänen panetteluistaan on, että hänellä on taivas ja helvetti, mutta pohjimmiltaan helvetti on taivas ja taivas on helvetti. Joka kokee helvetin koettelemuksia, hakekoon turvaa Allahista ja lukekoon Suura Al-Kahfin alussa olevan jakeen. Yksi hänen panetteluistaan on, että hän sanoo arabille: "Ajattele sitä, jos voisin herättää kuolleen isäsi ja äitisi, todistaisitko, että olen sinun rabbisi?" Arabimies vastasi: "Kyllä". Sitten paholainen ilmestyi hänen eteensä isänsä ja äitinsä muodossa, joten he molemmat sanoivat: "Oi poikani, seuraa häntä, hän on todellakin sinun rabbisi". Ja yksi hänen panetteluistaan on, että hän pakottaa ihmiset tappamaan heidät ja pilkkomaan heidät sahalla. Sitten henkilö jakautui kahteen osaan. Sitten Dajjal sanoo: "Katsokaa minun Hamabiani, totisesti minä herätän hänet kuolleista, sitten hän väittää, että hänen rabbinsa on joku muu kuin minä." Niin Jumala herätti miehen, joka oli revitty kappaleiksi. Sitten Dajjal sanoi hänelle: "Kuka on sinun rabbisi?" hän vastasi: "Minun rabbisi on Allah, ja te olette Allahin vihollisia." Sinä olet Dajjal. Allahin nimeen, tästä päivästä lähtien en usko mihinkään enempää kuin sinun -valheisiisi-''. [Abu Hasan Ath Thanafisi] sanoi; on kertonut meille [Al-Muharibi] on kertonut meille ['Ubaidullah bin Al Walid Al Washafi]:lta ['Athiyahilta]: [Abu Sa'idilta] hän sanoi: 'Rahu ja rauha hänelle sanoi: 'Tuo mies on minun ummastani, jolla on korkein asema taivaassa'. Kertoja sanoi; Abu Sa'id sanoi: 'Rahu ja rauha hänelle sanoi: 'Allahin nimeen, emme nähneet tuota miestä paitsi Umar bin Khattabin, ennen kuin hän oli saanut kaikki asiansa päätökseen'. Al Muharibi sanoi: "Palaten sitten Abu Rafin kertomaan hadithiin", hän sanoi: "Ja osa hänen panettelustaan – Dajjal – on käskeä taivasta lähettämään sadetta, sitten sataa, ja käskeä maata kasvattamaan kasvinsa, jotta maa kasvattaisi kasvinsa. Hänen panetteluunsa sisältyy se, että hän kulki maan läpi, mutta ihmiset valehtelivat hänestä, joten yksikään karja ei jäänyt jäljelle vaan kuolisi. Ja yksi hänen panetteluistaan oli, että hän kulkisi maan läpi, sitten ihmiset vahvistivat sen, joten hän käski taivaan sataa, sitten sade satoi ja käski maan kasvattaa kasvinsa, joten kasvit kasvoivat. Joten eläimet olivat tuolloin isompia ja lihavampia kuin ennen, niillä oli suurimmat vatsat ja eniten maitoa." Tosiaankin, ei ole yhtään maata tällä maan päällä, johon Dajjal ei pääsisi ja jota hän ei hallitsisi, paitsi Mekka ja Medina, eikä hän pääse sinne jokaisesta aukosta ilman, että häntä vastaan vartioidaan tuota paikkaa paljastettu miekka, niin että hän pysähtyy paikkaan, joka on tyhjä ja jota ei ole koskaan viljelty. Niinpä Medinan kaupunki vapisi kolmessa tärinässä, niin ettei kaupunkiin jäänyt yhtään tekopyhää, ei miestä eikä naista, elleivät he tulisi ulos kohtaamaan Dajjalia. Medinan kaupunki oli vapaa pahantahtoisista ihmisistä, kuten rautapumppu poistaa ruosteen raudasta, ja sitä päivää kutsutaan puhdistuksen päiväksi.' Umm Syuraik bint Abu Al 'Akr sanoi: 'Oi Allahin lähettiläs, missä arabit olivat tuolloin?' Hän vastasi: 'Siihen aikaan heidän lukumääränsä oli hyvin pieni ja he olivat Baitul Maqdisissa, kun heidän imaaminsa oli hurskas mies.' Kun heidän johtajansa aikoi astua esiin johtamaan aamurukousta, yhtäkkiä Isa bin Maryam tuli alas, joten heidän pappinsa vetäytyi taakse, jotta Jeesus tulisi esiin johtamaan rukousta. Sitten Jeesus laittoi kätensä heidän johtajansa kahden hartian väliin ja sanoi: "Menkää ja johtakaa rukousta, sillä se on todellakin teille säädetty." Lopulta heidän johtajansa johti heitä rukouksessa, ja kun rukous oli ohi, Jeesus sanoi: "Avatkaa ovi". He avasivat oven, ja kävi ilmi, että hänen takanaan odotti Dajjal seitsemänkymmenentuhannen juutalaisen kanssa, joilla jokaisella oli kultainen miekka ja suuri vihreä viitta. Kun hän – Isa – katsoi Dajjalia, Dajjal suli – hajosi – kuin vedessä sulava suola. Sitten hän juoksi ja kohtasi Isan Ludin kaupungin itäportilla, minkä jälkeen Isa tappoi hänet. Niinpä Allah toi tappion juutalaisille, eivätkä he käyttäneet yhtäkään Allahin luomaa olentoa suojeluksessaan, vaan Allah sai heidät puhumaan, alkaen kivistä, puista, muureista ja karjasta, paitsi Gharqadah-puun. Koska se on yksi niistä puista, jotka eivät halua puhua. Sitten toinen Allahin olento puhui: "Oi Allahin muslimipalvelija, täällä on juutalainen, tule tänne ja tapa hänet." Rasulullah shallallahu 'alaihi wa sallam sanoi: "Totisesti, Dajjalin päivät ovat neljäkymmentä vuotta, yksi vuosi on kuin puoli vuotta, ja seuraava vuosi on kuin kuukausi, ja kuukausi on kuin viikko, ja loput päivät ovat kuin tulen kipinöitä - jotka lentävät nopeasti - yksi henkilö on Medinan ovella aamulla, ja ennen kuin hän saavuttaa toisen oven, hän on jo iltapäivällä." Sitten hänelle sanottiin: "Oi Allahin lähettiläs, kuinka me rukoilemme näinä hyvin lyhyinä päivinä?" Hän vastasi: "Arvioi rukouspäiväsi samalla tavalla kuin arvioit nämä pitkät päivät ja suorita sitten rukous." Rasulullah shallallahu 'alaihi wasallam sanoi jälleen: "Sitten Isa bin Maryamista tulee oikeudenmukainen tuomari ummahin keskuudessa ja viisas johtaja. Hän tuhoaa ristejä, tappaa sikoja, poistaa verot ja sallii almut. Silloin hän ei etsi edes vuohta tai kamelia zakatista. Kateus ja vihamielisyys poistuvat, myrkky – myrkky – jokaisesta myrkyllisestä olennosta poistetaan, niin että jos tyttövauva laittaa kätensä käärmeen suuhun, käärme ei vahingoita häntä, ja tyttövauva voisi myös vahingoittaa leijonaa, kun taas leijona ei vahingoittaisi vauvaa. Ja susi on vuohilauman keskellä kuin koira. Maailma täyttyy rauhasta kuin kyljillään oleva vesiastia – koska se on hyvin litteä – uskonnoista tulee yksi, joten ketään muuta ei palvota kuin Allahia, kaikki sodan aiheuttavat asiat hävitetään, Quraiys-heimo saa takaisin valtansa ja maa on kuin hopeinen tähti, ja sen kasvillisuus kasvaa kuten profeetta Aadamin aikana, niin että jos ihmisryhmä kokoontuu syömään yhtä viinirypälettä, se tekee heidät onnellisiksi, ja jos ihmisryhmä kokoontuu syömään granaattiomenaa, sekin tekee heidät onnellisiksi. Lehmä oli tuolloin hyvin halpa ja hevonen vain muutaman dirhamin. Seuralaiset sanoivat: "Oi Allahin lähettiläs, miksi hevosista on tullut halpoja?" Hän sanoi: "Sitä ei käytetä sodassa ikuisesti." Hänelle sanottiin: "Miksi sonnit ovat niin kalliita?" Hän sanoi: "Koska niitä käytetään koko maan kyntämiseen. Itse asiassa kolme vuotta ennen Dajjalin ilmestymistä on hyvin vaikeaa aikaa, jolloin ihmiset kohtaavat äärimmäisen nälän." Allah käskee taivaita ensimmäisenä vuonna pidättäytymään kolmanneksen sateestaan ja maata pidättäytymään kolmanneksen sadostaan. Ja toisena vuonna Allah käskee taivaan pidättäytymään kaksi kolmasosaa sateestaan ja maan pidättäytymään kaksi kolmasosaa kasvillisuudestaan. Sitten kolmantena vuonna Allah käski taivaan pidättää kaiken sadevetensä, joten se ei vuodattanut pisaraakaan vettä, ja Allah käski maan pidättää kaikki kasvinsa, joten sen jälkeen ei yksikään vihreä kasvi kasvaisi ja kaikki sorkkaeläimet kuolisivat, paitsi ne, joita Allah ei tahtonut. Sitten ystävät kysyivät: "Millä ihmiset elävät tuolloin?" Hän vastasi: "Tahlil, takbir ja tahmid merkitsevät heille samaa kuin ruoka". Abu Abdullah sanoi: Kuulin Abu Al Hasan Ath Thanafisin sanovan; kuulin Abdurrahman Al Muharibin sanovan: "Tämä hadith tulisi opettaa opettajille, jotta he voivat opettaa oppilaitaan useiden kirjojen avulla".